Piirroskuva Tarton yliopistosta vuodelta 1860. Lähde on Wikipedia.

Viron kuvataiteilijoita ja kuvanveistäjiä

Eino Tienari   7.8.2020

Viron taidetta vuosina 1850 – 1950

Mukana ovat taiteilijat Julie Wilhelmine Hagen-Schwarz, Johann Köler, Julius Sergius von Klever, Ants Laikmaa, Amadus Adamson, Kristjan Raud, Jaan Koort, Oskar Kallis ja Dora Gordine.

Jokaiselta taiteilijalta on valittu yksi työ kuvaamaan heidän tyyliään.

 1. Julie Wilhelmine Hage-Schwarz (1824-1902) oli virolainen taidemaalari. Kansallisuudeltaan hän oli baltiansaksalainen. Opiskellessaan Tarton yliopistossa hän kiinnostui muotokuvien piirtämisestä. Yliopiston jälkeen hän sai stipendin Saksassa tapahtuvia opintoja varten. Hän opiskeli ensin Dresdenissä Friedrich Gonnen johdolla. Opinnot jatkuivat Münchenissä Moritz Rudengasin ateljeessa. Sen jälkeen hän jatkoi taideopintojaan Italiassa.

Kotimaahansa Viroon Hagen-Schwarz palasi vuonna 1854. Hän oli tuolloin jo saavuttanut mainetta taidemaailmassa ja osallistunut Euroopassa moniin näyttelyihin. Vuonna 1858 Hagen-Schwarz nimitettiin Pietarin taideakatemian ensimmäiseksi naisjäseneksi. Tämän jälkeen hän oleskeli paljon Pietarissa, osallistuen moniin näyttelyihin. Uransa aikana hän teki yli 700 muotokuvaa.

Taiteilija Hagen-Schwarz maalaama omakuva. Kuvan lähde on Wikipedia.

 2. Johann Köler (1826-1899) oli virolainen taidemaalari ja maansa kansallisen heräämisen merkkihenkilö. Köler omistautui muotokuvamaalaukselle, mutta teki myös maisemamaalauksia. Monet hänen tunnetuimmista teoksistaan kuvaavat virolaista maaseutua 1800-luvulla.

Hän opiskeli maalausta Vȏnnussa ja muutti vuonna 1846 Pietariin, missä hän työskenteli aluksi kauppojen kilpimaalarina. Hänen kykynsä keksittiin ja hän pääsi opiskelemaan piirustusta ja maalaustaidetta Pietarin taideakatemiaan vuonna 1848. Hän valmistui vuonna 1855. Vuodet 1862-1874 hän oli tsaari Aleksanteri II:n tyttären, Maria Aleksandrovna Romanovan yksityisopettajana. Hän luennoi Pietarin taideakatemiassa vuosina 1869-1870.

Viljandin kaupungissa on ollut hänen muistomerkkinsä vuodesta 1976 alkaen.

Johann Kölerin tekemä maalaus. Kuvan lähde on ometi.ee.

 3. Julius Sergius von Klever (1850-1924) oli virolainen taidemaalari. Kansallisuudeltaan hän oli baltiansaksalainen. Hän osoitti taiteellisen lahjakkuutensa jo lapsena ja pääsi Konstantin von Kögelgenin yksityisoppilaaksi. Perusopintojensa jälkeen von Klever kirjoittautui Pietarin taideakatemiaan, jossa isän toivomuksesta opiskeli aluksi arkkitehtuuria. Maisemamaalausta hänelle opetti Mihail Konstantinovitš Clodt.

Akateemikon arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1878. Hän osallistui myös Venäjän paviljongin suunnitteluun Anterpenin vuoden 1885 maailmannäyttelyä varten. Saksassa hän asui perheineen vuoteen 1915 asti Neustrelizin kaupungissa.

Ensimmäinen maailmansota pakotti von Kleverin palaamaan Venäjälle. Hän palasi opettamaan uuden nimen saaneeseen Pietarin taideakatemiaan. Hänet nimitettiin ”monumentaalimaalauksen osaston” johtajaksi.

Julius Sergius von Kleverin maalaus "Kalastajakylä Haapsalussa". Kuvan lähde on fineartamerica.com.

 4. Ants Laikmaa (1866-1942) oli virolainen taidemaalari ja virolaisen impressionismin keskeinen vaikuttaja. Vuoteen 1935 saakka hänen virallinen nimensä oli Hans Laipman. Hänet tunnetaan myös useista taiteilijamuotokuvistaan. Hän pääsi opiskelemaan maalaustaidetta Düsseldorfin taideakatemiaan vuosina 1891-1893 ja 1896-1897.

Vuonna 1901 Laikmaa oli organisoimassa ensimmäistä virolaisen taiteen näyttelyä, joka pidettiin Tallinnassa. Seuraava näyttely oli vuonna 1907 Tartossa.

Laikmaa suoritti jatko-opintoja Belgiassa, Itävallassa, Suomessa, Ranskassa ja Alankomaissa. Vuodet 1907-1909 Laikmaa oleskeli enimmäkseen Suomessa. Hänen maatilansa, jossa hän vietti viimeiset vuotensa, on toiminut vuodesta 1960 Ants Laikmaan museona. Sen nimi on viroksi ”Ants Laikmaa Majamuuseum” ja se sijaitsee Haapsalon lähellä.

Laikmaan akvarelli nimeltä "Selma". Kuvan lähde on reddit.com.

 5. Amadus Adamson (1855-1929) oli kuvanveistäjä, joka oli Keisarillisen Taideakatemian kasvatteja. Adamson oli Viron ensimmäisiä ammattimaisia kuvanveistäjiä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on Tallinnassa meren rannalla Piritalla sijaitseva ”Muistopatsas Ruslaka” (1902).

Toinen Adamsonin meren rannalle tekemä monumentti on ”Uponneiden laivojen muistomerkki” Sevastopolissa Krimillä (1904). Hän suunnitteli myös Viron vapaussodan muistomerkkejä. Adamsonin töille on tyypillistä suurenmoinen anatomian tuntemus, esteettinen kauneus ja viimeistellyt, hienot yksityiskohdat.

Pärnussa sijaitseva ”Lydia Koidulan muistomerkki” on viimeinen työ, joka paljastettiin Adamsonin elinaikana vuonna 1929 hieman ennen taiteilijan kuolemaa.

Amandus Adamsonin veistämä Lydia Koidulan muistomerkki Pärnussa. Kuvan lähde on register.muinas.ee.

 6. Kristjan Raud (1865-1943) oli virolainen taidemaalari. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun virolaisille kuvataiteilijoille Keisarillinen Taideakatemia Pietarissa ei enää ollut ainoa opinlähde, vaan heidän katseensa kääntyi Saksaan. Raud opiskeli taidetta vuosisadan vaihteen tienoilla taideakatemioissa Pietarissa, Düsseldorfissa ja Münchenissä. Myös hänen veljensä Paul Raud oli tunnettu maalari Virossa.

Sittemmin hän työskenteli opettajana Tartossa ja sitten Tallinnassa. Tämän jälkeen Raud oli kansanvalistusministeriössä aluksi ensin taidemuseon, sitten muinaismuistomuseon johtaja.

Hänen 1910-luvun lopussa muiden taiteenharrastajien kanssa perustamastaan Tallinnan museosta tuli Viron taidemuseo. Hän on tunnetuin Kalevipoegin kuvittajista. Tässä työssä häneen vaikuttivat kansanomaiset puuveistokset.

Kristjan Raudin "Kalevipoegin kuolema" vuodelta 1935. Kuvan lähde on galleryofthemasters.com.

 7. Jaan Koort (1883-1935) oli virolainen kuvanveistäjä, taidemaalari ja keramiikkataiteilija. Hän syntyi Pupastveren kylässä Tartumalla ja kävi koulua Tartossa. Hän suoritti taideopintoja Pietarissa Stieglitzin opistossa 1902-1905.

Vuosina 1905-1915 hän asui Pariisissa La Ruchen taiteilijayhteisössä poliittisena pakolaisena. Siellä hän tutustui venäläisiin taiteilijoihin ja älymystöön. Sen jälkeen hän työskenteli Moskovassa 1915-16 ja 1916-1921 Tartossa. Hän aloitti taiteilijana Gželin keramiikkatehtaassa vuonna 1934.

Monipuolisesti lahjakkaana ja avarakatseisena henkilönä Jaan Koort osallistui innokkaasti virolaiseen näyttelyelämään ja kirjoitti lehtiin taidetta ja taidepolitiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.

Jaan Kortin katu on Tallinnassa ja Tartossa.

Jaan Kortin veistos "Põlvitav naine" vuodelta 1923, marmoria. Kuvan lähde on vara.e-koolikot.ee.

 8. Oskar Kallis (1892-1918) oli virolainen kuvataiteilija, joka oli yksi Viron kansallisromantiikan pääedustajia. Kallis opiskeli taiteilija Ants Laikmaan ateljeessa 1913-1916 ja sitä ennen muotoilua Viron taiteilijaseuran johdolla 1912-1913.

Häneen vaikutti suomalainen Akseli Gallen-Kallela. Hän omistautui etenkin lyhyen uransa aikana Viron kansalliseepoksen Kalevipoeg kuvittamiseen luomalla noin 40 teosta.

Hän kuoli 25-vuotiaana Krimillä.

Oskar Kalliksen työ vuodelta 1915. Kuvan lähde on printest.com.

 9. Dora Gordine (1895-1991) syntyjään Gordin, taiteilijanimeltään La Gordine, oli Iso-Britanniassa työskennellyt virolainen kuvanveistäjä. Vuonna 1912 perhe muutti Tallinnaan. Ensimmäiset näyttelynsä Gordine piti vuonna 1917 Ars -taideyhdistyksen näyttelyssä Tallinnassa, jossa hänellä oli näytteillä kaksi työtä, Vuodet 1920-1921 Gordine opiskeli Pariisissa kuvataiteita ja musiikkia.

Hänen yksityisnäyttelystään vuonna 1928 Lontoossa ostettiin lähdes kaikki työt, mukaan lukien ”Jaavalaisen pää”, joka ostettiin Tate Galleryn kokoelmiin. Gordine pääsi 1930-luvun lopulla tutustumaan Lontoon yläluokkaisiin seurapiitreihin. Seurapiireistä löytyi muotokuvien malleja. On huomattava, että myös Kiinan valtio tilasi häneltä tasavallan perustajan ”Sun Yat-senin” muotokuvan. Myöhemmin 1940 ja 1950 -luvuilla Gordine piti Englannissa säännöllisesti taidenäyttelyitä.

Hänen nimelleen ja töilleen omistettu Dorich-taidemuseo on nykyään osoitteessa 67 Kingston Vale Kingston University, Lontoossa. Siellä esillä olevat näyttelyt ja tarkempi sijainti löytyvät varmaankin paikallisesta taidenäyttelyiden oppaasta.

Seuraavaksi on artikkelin lopuksi kaksi valokuvaa: veistoskuva ja museon kuva.

Dora Gordinen veistos "Istuva lapsi" vuodelta 1938. Kuvan lähde on dorichhousemuseum.org.uk

Dorich House Lontoossa. Kuvan lähde on flickr.com.