Matkakohteena Riika. Kuvan lähde on finnair.com.

Latvian ja Liettuan valtiot ja historia

Eino Tienari   6.9.2020  

     (Teksti on uusi ja ennen julkaisematon.)

 

                           Baltian maat

Kolme Itämeren maata, Latvia, Liettua ja Viro, yllättävät erilaisuudellaan. Samalla ne muistuttavat yhteisestä historiastaan, jota leimaavat vuosisatoja jatkuneet itsenäistymispyrkimykset. Baltian värikkyyden huomaa parhaiten, kun matkustaa kaikkien kolmen Baltian maan läpi.

Latvian pääkaupunkia Riikaa, kutsutaan satumaisen Jugend-arkkitehtuurinsa ansiosta Euroopan Jugendin metropoliksi. Katoliselle Liettualle ominainen barokkityyli on keskittynyt sen pääkaupunkiin Vilnaan, jonka kaupunkinäkymiä ei voi kuvitella ilman sakraalin barokkityylin rakennuksia. Latvian pohjoinen naapurimaa Viro taas tarjoaa vierailijoilleen keskiaikaista tunnelmaa, jonka aistii Tallinnan katukiveyksistä ja rakennuksista.

 

                          Latvian historiaa

1575 Liivinmaa liitetään Puolan-Liettuan suurvaltaan. 

1629 Ruotsi valloittaa Pohjois-Latvian. 1721 Ruotsi luovuttaa Liivinmaan Venäjälle. Saksalaisella aatelistolla oli nykyisen Latvian alueella Venäjän keisarikunnassa suuri vaikutusvalta.

1867 Venäjä harjoittaa Latviassa sortotomia. Asukkaiden kapinat tukahdutetaan voimatoimin.

1873 Järjestetään ensimmäiset kansalliset laulujuhlat. Siihen lisättiin vuodesta 1948 alkaen kansantanssijuhlat.  (Uusimmat nykyajan Latvian laulu- ja tanssijuhlat olivat. vuosina 2013 ja 2018.)

Vuoden 1918 lopussa saksalaiset poistuvat. Latvia julistetaan itsenäiseksi tasavallaksi. Venäläiset hyökkäävät maahan. Alkaa itsenäisyystaistelu. Vuonna 1920 solmitaan välirauha ensin Venäjän ja myöhemmin Saksan kanssa.

Vuonna 1935 Latvian väkiluku on 1 951 000 henkeä. Neuvostoliitto miehittää Latvian 1940 ja perustaa yksipuolisesti Latvian sosialistisen neuvostotasvallan. Latvialaisia toisinajattelijoita tapetaan ja karkoitetaan.

Saksa miehittää Latvian heinäkuussa 1941. Neuvostoliitto valtaa Latvian takaisin itselleen keväällä 1945.

Latvia itsenäistyy vuoden 1991 elokuussa. Latvia liittyy 2004 Europan Unioniin samaan aikaan mm. Viron ja Liettuan kanssa.

 

                           Nykyaika Latviassa

Latvian nykyinen väkiluku on 1 920 000. Se on vähentynyt vuodesta 1990 alkaen, jolloin se oli 2 660 000. Kärjistettynä sanotaan, että Latvian asukaita muuttaa koko ajan muihin EU-maihin. Lasten määrä vähenee ja vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa. Vuonna 2006 laadittiin tiukka kansalaisuuslaki, joka vaati asukkailta hyvää latvian kielen taitoa.

Latvian talous oli 2000-luvun alussa yksi Euroopan nopeimmin kasvavia. Syksyllä 2008 Latvian talous  ajautui voimakkaaseen laskuun. Yksityistäminen on saatu päätökseen lukuunottamatta suuria valtion omistamia energia- ja vesilaitoksia. Riian satamasta on autolauttayhteyksiä Tukholmaan Ruotsiin ja Lyypekkiin Saksaan.

Suurimmat kaupungit ovat Riika 743 000,  Daugavpils 112 000, Liepaja 85 000 ja Jelgava 62 000.

Latvian väestöä ja kulttuuria: Latvian suurin väestön osa on latvialaiset ( 62.3 %). Suurimpia vähemmistöjä ovat venäläiset ( 24.9 %). Latvian virallinen kieli on latvia, mutta venäjää käytetään paljon. Suurin osa Latvian venäläisistä, erityisesti nuoret, osaa puhua latviaa. Valtauskonnot olivat vuonna 2011: luterilaisuus ( 34.2 %), roomalaiskatoliset ( 24.1%), ortodoksit (17.8 %), muut kristityt ( 2.8%) ja ei uskontoa (21.1 %).

Liettuan pääkaupunki Vilna. Kuvan lähde on napsu.fi/matkailu/artikkelit.

                                Liettuan historiaa

Historiansa aikana Liettua ja Puola yhdistyvät yhteisen hallitsijan johdolla valtioksi, jossa puola on virallinen kieli ja liettualaiset jäävät vähemmistöksi. Puola-Liettuasta tuli aikanaan Euroopan pinta-alaltaan suurin valtio. Se on olemassa 1569-1795.

Valtioliiton sorruttua useiden naapurimaiden hyökkäysten takia, Venäjän keisarikunta alkoi hallita Liettuan aluetta. Se tapahtui ajallisesti noin 10 vuotta ennen Suomen liittämistä Venäjän alaisuuteen.

Liettua itsenäistyy pitkän Venäjään kuulumisen jälkeen liettualaisten kansallisneuvoston antamalla julistuksella 16.2.1918. Vilnan alue liitetään Puolaan 1922. Liettua ei tunnusta asiaa. Liettuassa ja Puolaan liitetyssä Vilnassa on ennen toista maailmansotaa paljon juutalaisia.

Neuvostoliitto miehittää Liettuan kesällä 1940. Saksalaiset miehittävät puolestaan Liettuan kesällä 1941. Nevostoliitto valloitti Liettuan takaisin 1945 ja julistaa Vilnan Liettuan uuden neuvostotasavallan pääkaupungiksi. Liettualaisia toisinajattelijoita tapetaan ja karkoitetaan pois maasta.

Ensimmäiset Liettuan yleiset laulujuhlat vietetään kesällä 1924 Kaunasissa. Seuraavat pidetään samassa paikassa 1928 ja 1930. Vuodesta 1950 alkaen kansantanssijoiden päivä liitetään laulujuhliin.  (Vilnassa Vignis Park -amfiteatteri avattiin 1960-luvulla ja sen ympäristö kunnostettiin suuria kansanjuhlia varten. Viimeksi Laulu- ja tanssijuhlat on järjestetty vuosina  2009, 2014 ja 2019.)

Liettua julistetaan uudelleen itsenäiseksi valtioksi maaliskuussa 1990. Liettua liittyy Euroopan Uninioniin 2004.

 

                                 Nykyaika  Liettuassa

Liettuan väkiluku on nykyään 2 715 000. Maan väkiluku on laskenut vuoden 1990 jälkeen, sillä se oli silloin 3 696 000 henkeä.

Markkinatalouteen siirtymiseksi valtion omistamat yritykset ja yksityisten ihmisille vuokratut asunnot yksityistettiin. Toisin kuin Venäjällä täällä ei syntynyt pientä rikkaiden ryhmää. Yksityistäminen aloitettiin pienistä yrityksistä. Liettuan suurin satama Klaipeda kuuluu rahtimäärältään Itämeren kymmenen suurimman sataman joukkoon.

Kotimaan rautatieliikenteestä ja pieneltä osalta myös rautateiden ulkomaanliikenteestä huolehtivat liettualaiset. Ulkomaanliikennettä rautateitse Liettuaan tai sen kautta esimerkiksi Moskovaan, Pietariin ja Kalingradiin liikennöi lisäksi Venäjän rautatiet. Valko-Venäjän rautateiden toimesta ajetaan muutamia vuoroja Liettuasta Minskiin.

Suurimmat kaupungit ovat Vilna 542 000, Kaunas 375 000, Klaipeda 192 000 ja Siauliai 131 000.

Liettuan väestöä ja kulttuuria: Liettuan väestön suurin osa on liettualaiset ( 86.7 %). Vähemmistöjä ovat puolalaiset ( 5.6 %), venäläiset ( 4.8 %),  valkovenäläiset ( 1.3 %) ja ukrainalaiset (  0.7 %).  Uskonnollisista ryhmistä suurin vuonna 2011 oli roomalaiskatolisuus (77.2 %). Muita uskontoyhmiä olivat: ei uskontoa ( 6.1 %),  ortodokseja ( 4.1 %), luterilaiset ( 0.6 %) ja muut uskonnot ( 1.9 %).l

 

 

 

1. Latvian matkailua (kesto 9.30), englanniksi selostettu ja tekstitetty

2. Liettuan matkailua (kesto 10.35), englanninkielinen selostus - tekstitetty

3. Baltian maiden historia - esitelmä (kesto 19.08), puhuttu suomeksi