Viipuri vuonna 1938 vanhassa postikortissa. Kuvan lähde on jukkakousi.fi.

Viipuri 1930-luvulla Suomen osana

Eino Tienari       19.2.2021    (päivitetty 21.2.)

 

       Johdanto

Ennen talvisotaa Viipuri oli asukasluvultaan Suomen suurimman läänin, Viipurin läänin, pääkaupunki.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Viipurin väkiluku eräinä vuosina. Huomaa, että tuona aikana tehtiin useita alueliitoksia mm. vuosina 1924, 1928, 1932 ja 1938:

1900          32 300                           1910           27 500

1920          30 100                           1930           55 700

1937          73 900                           1939           74 400

Tilastollisesta vuosikirjasta löytyy vertailun vuoksi, että  vuonna 1937 Suomen muut suurimmat kaupungit olivat: Helsinki 293 600, Tampere 74 700, Turku 73 000, Vaasa 32 100 ja Oulu 27 200 asukasta. Viipurin läänissä oli samana vuonna 1937 Lappeenrannassa 13 000, Käkisalmessa 5150 asukasta ja Sortavalassa 4600 asukasta.

Vuoden 1930 väestönlaskennan perusteella Viipurin kaupungin alueella asukkaista suomenkielisiä oli 93,6 %, ruotsinkielisiä 2,9 %, venäjänkielisiä 2,5 % ja saksankielisiä 0,6 %. Talvisodan aikana, osittain jo sen edellä Viipurin koko väestö evakuoitiin muualle Suomeen.

 

         Viipurin rakennuksia ja puistoja

Viipurin kaupungintalo (myös Viipurin raatihuone) sijaitsi Viipurin keskustassa Raatihuoneentorin laidalla. Se valmistui kaupungin uudeksi raatihuoneeksi vuonna 1797. Kaupungintalon julkisivua muutettiin 1860-luvulla olennaisesti. 1934 toteutettiin sisätiloihin Uno Ullbergin suunnittelema peruskorjaus. Talo vaurioitui pahasti pommituksissa. (Nykyään talossa on elokuvateatteri ”Palatsi”.)

Ulkonaisesti Viipuri komistui itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä. Viipuriin rakennettiin kauppaoppilaitoksen uudisrakennus vuosina 1938-1939. Sen suunnittelijaksi tuli vastavalittu kaupunginarkkitehti Ragnar Ypyä.

Teollisuuslaitoksista VR:n konepaja oli suurin, työntekijöitä puolen tuhatta. Kaupungin alueella vaikutti myös Viipurin saha Oy, sekä monipuolisen liikemiehen F. Sergejeffin tupakkatehdas.

Vuonna 1913 valmistui Viipurin rautatieasema. Se tuhoutui lähes kokonaan jatkosodan alettua elokuussa 1941, jolloin Neuvostoliiton joukot vetäytyivät kaupungista ja räjäyttivät asemarakennukset. Viipurin ensimmäisen rautatieaseman korvannut asemarakennus tuhoutui jatkosodan aikana vuonna 1941 lähes kokonaan.

Viipurin kaupunginkirjasto on vuonna 1935 valmistunut arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema merkittävä funktionalistisen kauden rakennus. (Kirjastoa alettiin restauroida vuodesta 1994 alkaen Viipurin kirjaston ystävät ry:n johdolla. Alkuperäiseen asuun entistetyn kirjaston avajaiset pidettiin vuonna 2013.)

Arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema ja vuonna 1930 valmistunut Viipurin taidemuseo on Alvar Aallon kirjaston ohella Viipurin merkittäviä moderneja julkisia rakennuksia. Sen kokoelmat ehdittiin evakuoida turvaan sodan alta muualle Suomeen. Rakennus paloi sodassa, mutta kunnostettiin Neuvostoliitossa. (Se toimii edelleen taidemuseona. Taidemuseo avattiin uudelleen yleisölle kesäkuussa 2010.)

Monrepos on Linnasaaressa sijaitseva 161 hehtaarin laajuinen puisto- ja luonnonsuojelualue. Se käsittää lisäksi historiallisen Montrepos`n kartanon sekä lukuisia rakennelmia ja muistomerkkejä. Monrepos’n kartanon nykyinen päärakennus on peräisin 1780-luvulta. Luonnollisesti sitä on korjailtu aikojen kuluessa.

1900-luvun alussa ryhdyttiin kehittämään Viipurin Papulanvuoren aluetta matkailu- ja urheilukäyttöön. Sinne tehtiin urheilukenttä ja asukkaiden muuta virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita.

Seuraavaksi on 3 valokuvaa

Viipurin rautatieasema ennen sotia. Kuvan lähde on vituaaliviipuri.tamk.fi.

Cröellin talo Piispankadulla; Kadun päässä näkyy Pohjoissatama (Lankinen Jalmari, kuvaaja 1939). Kuvan lähde on agricolaverkko.fi.

Pyöreä torni markkinakojuineen ja lähiympäristöineen. Kuvaaja Heinilä 1932, Suomen Ilmailumuseo.

        Viipurin kouluja ennen sotia

Fruntimmersskolan i Viborg” oli Suomen ensimmäinen tyttökoulu ja toimi vuosina 1788-1937. Saksan käyttö opetuskielenä johtui siitä, että Venäjään kuuluneen Vanhan Suomen alueella virkakielenä oli Baltian tapaan saksa. Viipuri oli ns. Vanhan Suomen alueella.

Viipurin piirustuskoulu” toimi vuosina 1891-1939. Hugo Simberg toimi lyhyen ajan koulun opettajana. ”Viipurin klassillinen lyseo” on perustettu 1879 ja lakkautettu 1940. Osa koulun opettajista ja omaisuudesta siirtyi Kuopion klassilliseen lyseoon. 

Viipurin merenkulkuoppilaitos” perustettiin 1868 ja ”Viipurin kauppakoulu” vuonna 1890. Ne saivat yhteisen uudisrakennuksen juuri ennen talvisotaa. ”Viipurin kaksoisyhteislyseo” oli myöhemmin Helsinkiin siirrettynä mm. nimillä Hykkylän lukio sekä Käpylän yläaste ja lukio. Viipurin Reaalikoulu” oli myöhemmin ”Maanviljelys- ja Kauppalyseo”. Nykyään se on Helsingissä nimellä Maunulan yhteiskoulu.

Viipurin uusi yhteiskoulu” oli myöhemmin siirrettynä Helsinkiin mm. nimellä Karjalan yhteiskoulu. ”Viipurin tyttölyseo” 1922-1926 oli myöhemmin nimellä Viipurin suomalainen tyttölyseo. Se siirtyi sodan vuoksi Tampereelle.

 

          Viipurin kirkkoja

- Betel-kirkko oli metodistikirkko, joka sijaitsi Linnoituksen kaupunginosassa. Se tuhoutui talvisodassa.

- Kaikkien pyhien kirkko oli ortodoksinen kirkko Ristimäen kaupunginosassa sijainneella Ristimäen hautausmaalla. Kirkko tuhoutui talvisodassa.

- Kristuksen kirkastumisen katedraali oli Viipurin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko eli katedraali. Kirkko rakennettiin tiilestä vuosina 1787–1789. Uusi kellotorni ja kirkon laajennus valmistuivat vuonna 1797. (Nykyisin kirkko on jälleen kirkollisessa käytössä.)

- Viipurin maaseurakunnan kirkko sijaitsi Linnoituksen kaupunginosassa. Vuonna 1617 se kunnostettiin suomalaiseksi kirkoksi. Kirkko paloi vuonna 1738, mutta korjattiin. Se remontoitiin vuosina 1818-1833, jolloin keskiaikainen asu muuttui empiretyyliseksi. Kirkko paloi talvisodassa.

- Neitsytniemen kappeli oli pieni katolinen kappeli Neitsytniemen kaupunginosassa. Katolinen lastenkoti ja kappeli sijaitsivat yksikerroksisessa hirsirakennuksessa. Kappeli tuhoutui sodissa.

- Pietari-Paavalin kirkko on nykyisin Viipurin ainoa säilynyt luterilainen kirkko. Se oli ennen sotia Viipurin ruotsalaisten ja saksalaisten seurakuntien yhteinen kirkko. Kirkko sijaitsee Linnoituksen kaupunginosassa puiston ja Paraatikentän välissä. Se valmistui vuonna 1799. (Vuoden 1991 jälkeen kirkko siirtyi Viipurin seurakunnan käyttöön ja sitä on kunnostettu mm. suomalaisten yksityishenkilöiden avustuksella.)

- Profeetta Elian kirkko on ortodoksinen kirkko, joka oli ennen sotia Viipurin suomalaisen ortodoksiseurakunnan pääkirkko. Ei kärsinyt suuria vaurioita sodissa. (Se otettiin uudelleen kirkolliseen käyttöön vuonna 1997.)

- Pyhän Hyacinthuksen kirkko oli katolinen kirkko. Se sai nimensä suojelupyhimykseltä. Varsinainen kirkkosali on rakennettu luonnonkivestä ja sen uskotaan olevan peräisin keskiajalta. Se säilyi sodissa vähin vaurioin, mutta venäläiset tuhosivat sen sisutuksen.

- Viipurin tuomiokirkko oli Viipurin luterilaisen seurakunnan pääkirkko Linnankadulla (nykyisin Krepostnaja-katu). Se kärsi vakavia vahinkoja sodissa. Venäläiset purkivat kirkon jäljellä olleet osat sotien jälkeen.

- Viipurin vanha tuomiokirkko on vanhin kaupungissa olemassa oleva kirkollinen rakennus. Se on toiminut sekä katolisena, ortodoksisena että luterilaisena kirkkona vuorotellen. Se sai pommituksessa osuman talvisodassa ja paloi. (Nykyisin on jäljellä enää kiviseinien alaosat.)

 

          Viipurin satama

Satamatoiminta alkoi jo kaupungin perustamisen aikaan keskiajalla. Vuonna 1856 avattu Saimaan kanava yhdisti Viipurin sataman Suomen sisävesistöihin. Kanavan alkuperäinen tuloväylä kulki sen kautta Linnasalmea myöten Suomenvedenpohjalle. (Nykyinen väylä kiertää noin kolmen kilometrin päästä Linnasaaren länsipuolelta.)

Ennen toista maailmansotaa satama muodostui Eteläsatamasta ja Pohjoissatamasta. Pietarin rataan satamia yhdisti kehärata, joka kiersi koko Viipurin taajaman ympäri. (Sotavuosina satama vaurioitui pahasti. Se korjattiin ja modernisoitiin Neuvostoliiton aikana.)

Seuraavaksi on valokuvaa vanhasta ja uudesta Viipurista.

Niiden jälkeen on lopuksi on 3 dokumenttivideota.

Viipurin taidemuseon portaikko 1930-luvulla. Kuvan lähde on Wikipedia.

Monrepos-puiston kaarisilta 1930-luvulla. Kuvan lähde on Wiipuri.fi.

Monrepos´n syksyistä maisemaa vuonna 2013. Kuvan lähde on Wikipedia.

Pietari-Paavalin kirkko Viipurissa vuonna 2002. Kuvan lähde on Wikipedia.

Historiallisia omana aikanaan tehtyjä dokumenttifilmejä:

1. Viipuri 1930-luvulla. Sen kesto on 12½ minuuttia. Kuullaan musiikkia ilman selostusta. Mustavalkoinen filmi on väritetty jälkeenpäin.

2. Lasten päivät Viipurissa 1937. Se kestää 7 minuuttia. Musiikkia ilman selostusta, mutta välitekstit selittävät asiaa.

3. Viipuri Suomen kaupunki 1940. Videon kesto on 7½ minuuttia. Siinä on suomenkielinen selostus ja Sibeliuksen musiikkia