Kuva 1. Heinrich Böll. Kuva lähde on HORST OSSINGER/P-A/DP.

Saksankielisiä kirjailijoita 1900-luvun lopussa

Eino Tienari   1.4.2021

 

Johdanto

Tässä on kolmas saksankielistä kirjallisuutta käsittelevä kirjoitukseni. Sitä ennen ovat ilmestyneet ”Saksankielisiä kirjailijoita 1900-luvun alussa” (osastossa Yleinen historia) ja ”Saksankielisiä runoilijoita 1800-1950” (osastossa Runojen kluuntelu). Minulla on tapana lukea kirjoja myös saksankielisenä kielen opiskelun ja kertaamisen takia. Pidän sanakirjaa vieressäni, mutta avaan sen harvoin.

Sotien jälkeinen aika jakautuu kirjallisuudessa moneen osaan. Valtiollisesti ovat kyseessä olleet Sveitsi, Itävalta, Länsi-Saksa, DDR ja yhdistynyt Saksa. Menestystä niissä on tullut myös kirjallisuuden alalla. Onhan sillä historiassakin pitkät perinteet.

Tällä kertaa valitsin mukaan kirjoituksen ensimmäiseen osaan verrattuna enemmän kirjailijoita. Heidän ansionsa ovat tällä alalla niin suuret, että oma henkilökohtainen lukemismieltymykseni sai valintaperusteena väistyä. Esiteltäviä kirjailijoita tuli mukaan yhteensä 15.

Kirjoitussarjan seuraavassa osassa ”Saksan kirjat 3” aion kertoa saksankielisistä rikos- ja jännityskirjailijoista 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa. Tämä aihepiiri on kiinnostanut minua henkilökohtaisesti jo pitkän aikaa.

 

Saksan, Itävallan ja Sveitsin kirjailijoita

 

     1) Heinrich Böll, 1917-1985, Saksa

Böll syntyi Kölnissä liberaaliin, pasifistiseen katolilaisperheeseen. Hän joutui 1938 työpalveluun ja sen jälkeen sotaväkeen. Vuonna 1942 hän meni naimisiin. Sodassa saadut vammat johtivat hänet elinikäiseen sairaalakierteeseen. Sodan jälkeen 30-vuotiaana Böll aloitti päätoimisena kirjailijana. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1972.

Tässä on hänen suomennettuja teoksiaan: Adam, missä olit, 1965. Aseveljet, 1983. Biljardia puoli kymmeneltä, 1980. Ei sanonut sanaakaan, 1964. Enkeli on vaiti, 1993. Erään klovnin mietteitä, 2004. Katharina Blumin menetetty maine, 1983. Mitähän siitä pojasta tulee? 1985. Nainen ryhmäkuvassa, 1993. Naisia joen maisemassa, 1987. Palavat sielut, novelleja, 2007. Päiväkirja vihreältä saarelta, 1975. Risti vailla rakkautta, 2017. Sankari ja muita varhaisia kertomuksia, 2003. Suojaverkko, 1982. Tohtori Murken kootut tauot, 1962.

Kirjoja kirjailijasta: Reid, J. H.: ”Heinrich Böll. A Ger man for his time” (1988), englanninkielinen. Vogt, Jochen: ”Heinrich Böll” (1987), saksankielinen.

 

      2) Friedrich Dürrenmatt, 1921-1990, Sveitsi

Hän oli sveitsiläinen kirjailija ja kuvataiteilija, joka syntyi vuonna 1921 Keski-Sveitsissä. Vuonna 1946 Dürrenmatt lopetti opiskelut ja päätti ryhtyä kirjailijaksi. Vuonna 1952 perhe muutti Neuchâteliin (saks.Neuenburg). Vuonna 1976 Dürrenmatt tuli julkisuuteen taiteilijana, ja hän piti useita näyttelyjä seuraavina vuosina. 1980-luvun puolestavälistä alkaen hän kirjoitti jälleen proosaa. Hän oli aktiivinen kirjailija ja poliittinen keskustelija kuolemaansa saakka.

Suomennettuja teoksia: Epäily. 1976. Lupaus: rikosromaanin sielumessu. 1977. Tuomari ja hänen pyövelinsä. 1976. Meteori: kaksinäytöksinen komedia. 1966. Kreikkalainen etsii kreikatarta: proosakomedia. 1967. Luottamuksen lähteillä: ajatuksia ja runoja. 1982. Oikeus. 1987. Syysillan vieras: kuunnelma. 1987. Kuunpimennys - Kapinallinen. 2006. Haaveri: mahdollinen tarina. 2009.

Kirjoja kirjailijasta: Heinrich Goertz: ”Friedrich Dürrenmatt” (1987 ja 2011), saksankielinen. Gunter E. Gerimm: ”Friedrich Dürrenmatt” (2013), saksankielinen.

 

      3) Johannes Mario Simmel, 1924-2009, Itävalta

Simmel oli itävaltalainen kirjailija. Hän vietti lapsuutensa Wienissä ja Lontoossa. Hän oli vuosikymmenten ajan erittäin tuottelias kirjoittaja. Teoksissaan hän käsitteli ajankohtaisaiheita, kuten asekauppaa, geenitekniikkaa ja ympäristöongelmia. Aluksi häntä ei arvostettu, mutta myöhemmin hänen arvonsa kirjailijana nousi. Monen hänen kirjansa pohjalta on tehty myös elokuva. Lisäksi hän on kirjoittanut elokuvien käsikirjoituksia.

Simmelille myönnettiin Hermann Kesten -mitali vuonna 1993 ja Itävallan liittovaltion ansiomitali Bundesverdienstkreuz vuonna 2005.

Suomennettuja teoksia: Ei aina kaviaaria, 1967. Eilistä ei ole, 1985. Katkeraan loppuun asti, 1980. Kun kiurun laulu lakkaa, 1991. Kuolema sirkuksessa, 1988. Ihminen ei ole saari, 1987. Itkeä ei saa, 1980. Maailma on kuin linja-auto, 1979. Miks' oon niin iloinen, 1979. Koodi on Caesar, 1978. Jumala suojelee rakastavaisia, 1969. Kuuma kylmä muuri, 1968. Syvissä vesissä suuret kalat, 1986. Tapaus Nina B, 1974. Tunnustan kaiken, 1976. Vain tuulelta vastauksen saat, 1974. Vallan maku, 1983. Äidille en kyllä kerro, 1979. Älä toivoa heitä, 1982.

Kirjoja kirjailijasta: Friedbert Aspetsberger (Hrsg.): ”Johannes Mario Simmel lächelt” (1999). Andrea Hamburg: ”Zwischen Verriss und Bestsellertum. Die Rezeption von Johannes Mario Simmel” (2012). saksankielisiä.

 

      4) Siegfried Lenz, 1926-2014, Saksa

Siegfried Lenz oli saksalainen kirjailija, joka julkaisi romaaniensa ohella muun muassa novelleja, esseitä, näytelmiä ja kuunnelmia. Hän opiskeli sodan jälkeen filosofiaa, englantia ja kirjallisuudenhistoriaa Hampurin yliopistossa. Hän työskenteli osan aikaa myös toimittajana Die Welt -lehdessä. Hän on toisen maailmansodan jälkeisen ajan merkittävimpiä ja luetuimpia saksankielisiä kirjailijoita. Vuonna 1999 hänet palkittiin arvostetulla Goethen palkinnolla.

Hänen suomennettuja teoksiaan: Saksan tunti, 1973. Esikuva, 1973. Majakkalaiva, 1977. Sirkus saapuu, kertomuksia, 1979. Kotiseutumuseo, 1980. Hiljaisuus, 1983. Erään sodan loppu, 1985. Harjoituskenttä, 1986. Sointikoe, 1997. Kiusattu, 2001. Hetken hiljaisuus, 2012.

Kirjoja kirjailijasta: Rudolf Wolff: ”Siegfried Lenz. Werk und Wirkung” (1985), saksankielinen. Erich Maletzke: ”Siegfried Lenz. Eine biographische Annäherung” (2006), saksankielinen. Dorothée Merchiers: ”Le réalisme de Siegfried Lenz” (2000), ranskankielinen.  

Kuva 2. Günter Grass vuonna 2009. Kuvan lähde on npr.org.

      5) Günter Grass, 1927-2015, Saksa

Günter Grass syntyi danzigilaiseen kauppiasperheeseen Puolan naapurissa. Grass oli koulutukseltaan kuvataiteilija. Ensimmäiset kirjalliset työnsä hän teki samaan aikaan kuin piti ensimmäiset taidenäyttelynsä 1950-luvun puolivälissä. Hän sai vuonna 1999 kirjallisuuden Nobelin palkinnon elämäntyöstään.

Yhteiskunnallisesti Grass on aina ollut kiistanalainen hahmo. Hänet värvättiin mm. 17-vuotiaana marraskuussa 1944 natsi-Saksan SS-joukkoihin. Hänelle, kuten monille saksalaisille, oli vaikea kokemus, että herkät nuoruusvuodet osuivat 1930- ja 1940-luvulla kansallissosialismin nousun ja tuhon aikoihin.

Suomennettuja teoksia: Aivoituksia, 1982. Avarammille aloille, 1996. Grimmin sanat, 2015. Häpeän kieli, 1989. Kampela, 1979. Kellosammakon huuto, 1992. Kirjailijakokous, 1980. Kissa ja hiiri, 1980. Koiranvuosia, 1985. Löytötavaraa lukuhaluttomille, runoja, 1997, Minun vuosisatani, 1999. Peltirumpu, 1981 (Suomessa televisiossa esitetty ja hänen ensimmäinen romaaninsa). Ravunkäyntiä, 2002. Rottarouva, 1987. Sipulia kuoriessa, 2006 (Kertoo hänen omasta elämästään). Taikalaatikko, novelleja (2009).

Kirjoja kirjailijasta: Stolz, Dieter: ”Günter Grass, der Schriftsteller. Eine Einführung” (2005), saksankielinen. Wolfgang Beutin: ”Der Fall Grass. Ein deutsches Debakel” (2008), saksankielinen. Mayer, Sigrid: ”Günter Grass” (2002), englanninkielinen.

 

      6) Christa Wolf, 1929 - 2011, DDR ja Saksa

Christa Wolf, o.s. Ihlenfeld, oli tunnetuimpia entisessä Itä-Saksassa aloittaneita kirjailijoita. Hän opiskeli kirjallisuutta. Valmistuttuaan hän työskenteli Saksan kirjailijaliitossa, ja hänestä tuli kustannustoimittaja kustannusyhtiöön. Hän kirjoitti kirjallisuuskritiikkiä. Wolfin läpimurto kirjailijana tapahtui 1963 teoksen Der geteilte Himmel (Jaettu taivas) ilmestyessä. Hänen teostensa keskeisiä teemoja ovat olleet saksalainen fasismi, inhimillisyys, feminismi ja itsensä löytäminen. Christa Wolf sai Heinrich Mann -palkinnon 1963, Georg Büchner -palkinnon 1980 ja Schillerin muistopalkinnon 1983.

Hänen suomennettuja teoksiaan: Jaettu taivas, 1966. Erään naisen elämä, 1970. Kassandra, 1985. Häiriötapaus, 1988. Kesänäytös, 1989. Madeia, 2000.

Kirjoja kirjailijasta: Peter Böthig (Hrsg.): ”Christa Wolf, Eine Biographie in Bildern und Texten” (2004). Carsten Gansel (Hrsg.): ”Christa Wolf, Im Strom der Erinnerung” (2014). Molemmat saksankielisiä. 

Kuva 3. Lastenkirjailija Christine Nöstlinger. Kuvan lähde on oe1.orf.at.

      7) Christine Nöstlinger, 1936-2018, Itävalta

Hän oli itävaltalainen kirjailija. Nöstlinger aikoi nuoruudessaan ryhtyä kuvataiteilijaksi. Suurin osa Nöstlingerin tuotannosta on lastenkirjallisuutta. Hän on saanut mm. Hans Christian Andersen -palkinnon 1984 ja Astrid Lindgrenin muistopalkinnon 2003. Hänen kirjoistaan on tehty elokuvia.

Erikoispiirteenä hänestä voin kertoa, että hän julkaisi 19-osaisen kirjasarjan otsikolla ”Geschichten vom Franz” vuosien 1984-2011 aikana. Se kuvaa Wienissä asuvan Franz Fröstlin elämää. Aluksi hän on lasten päiväkodissa. Viimeisessä osassa päähenkilö on vasta 9-vuotias. Koko kirjasarja on taiteilija Erhard Dietlin kuvittama.

Suomennettuja teoksia: Kurpitsakuningas, 1975. Ilse, 14, 1977. Lennä, lennä, turilas, 1977. Päiväjärjestys, 1979. Luki-live, 1982. Suklaata ja särkyneitä sydämiä, 1985. Olfin oidipuskompleksi, 1985. Pikkuveljestä on pelkkää harmia, 1986. Muurahaiskarhun nenä, 1987. Onko koira kotona?, 1988. Tomaanien elämää, 1989. Tyttöni mun, 1990. Salainen isoisä, 1991. Vanhemmista on paljon vaivaa, 1994.

Lisäksi lapsille on suomennettu Eppu-kirjasarjaa, Katti Kamala, Kurpitsakuningas, Manu Mäyrä tahtoo punaisen lakin, Minin syntymäpäivät sekä ruotsin kielelle käännetty Frans-kirjasarjaa.

Kirjoja kirjailijasta: Sabine Fuchs: ”Christine Nöstlinger. Eine Werkmonographie” (2001). Ursula Pirker: ”Christine Nöstlinger. Die Buchstabenfabrikanti. (2007). Molemmat ovat saksankielisiä.

Kuva 4. Kirjailija Peter Handke. Kuvan lähde on /thesrpskatimes.com.

        8) Peter Handke, s. 1942, Itävalta

Handken tuotanto käsittää romaaneja, runoja, näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia. Hänen ensimmäinen romaaninsa on Die Hornissen, joka ilmestyi vuonna 1966. Handke on ollut poliittisesti kiistanalainen hahmo 1990-luvulta alkaen. Hän nimittäin asettui voimakkaasti serbialaisten kiihkonationalistien puolelle. Handke sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vasta uransa loppupuolella vuonna 2019. Hänen tunnetuimpia töitä on hänen yhdessä ohjaaja Wim Wendersin kanssa laatimansa käsikirjoitus elokuvaan ”Berliinin taivaan alla” (1987).

Suomennettuja teoksia: Puhtaan kokemisen hetki, 1979. Vasenkätinen nainen, 1981. Kivun kiinalainen, 1985. Toiston pysyvyys, 1989. Riisuttu epäonni, 2003. Pahantekijä, 2005. Jukeboksista, 2005. Syysuhri, 2006. Uskoton mies, 2006. Don Juan, 2008. Moravalainen yö, 2013. Suuri Putous, 2013. Intohimoisesta sienestäjästä, 2016. Poissa, 2019. Hedelmävaras tai menomatka sisämaahan, 2020.

Kirjoja kirjailijasta: Evelyne Polt-Heinzl: ”Peter Handke. In Gegenwelten unterwegs” (2011). Malte Herwig: ”Meister der Dämmerung. Peter Handke. Eine Biografie” (2012). Molemmat ovat saksankielisiä.

Kuva 5. Kirjailija Elfriede Jelinek. Kuvan lähde on nytimes.com.

       9) Elfriede Jelinek, s. 1946, Itävalta

Jelinek on itävaltalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004. Jelinekin tuotannon teemoja ovat valta ja alistaminen. Opiskeltuaan Wienin yliopistossa hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa 1967 ja romaaninsa 1970. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja kuunnelmia. Saksankielisiä ovat mm. Lisas Schatte, runoja. Wir sind lockvögel, baby!. Die Ausgesperrten. Die Liebhaberinnen. Die Klavierspielerin (omaelämänkerrallinen romaani).

Suomennettuja teoksia: Pianonsoittaja. Halu. Ruotsin kielelle on käännetty: De utestängda. Glupsk. Michael. Älskarinnorna.

Kirjoja kirjailijasta: Evelyn Annuß: ”Elfriede Jelinek – Theater des Nachlebens” (2005). Verena Mayer und Roland Koberg: ”Elfriede Jelinek. Ein Porträt” (2006). Molemmat ovat saksankielisiä.

 

       10) Herta Müller, s. 1953, Romania ja Saksa

Herta Müller on Saksassa nykyisin asuva romaniansaksalainen kirjailija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 2009. Sen perusteluissa sanotaan, että hän kuvaa riistettyä maisemaa tiiviillä runoudellaan ja suorapuheisella proosallaan. Kirjailija on saanut sen lisäksi paljon muitakin kirjallisuuspalkintoja esimerkiksi Saksassa. Hän on käsitellyt teoksissaan elämää Ceausescun diktatuurissa ja sen jälkimainingeissa sekä kuvannut maastamuuttajan tunnelmia.

Suomennettuja teoksia: Matala maa, novelleja, 1989. Ihminen on iso fasaani, 1990. Sydäneläin, 1996. Tänään en halunnut tavata itseäni, 2010. Hengityskeinu, 2010.

Kirjoja kirjailijasta: Haines & Marven (toim.): ”Herta Müller” (2013), englanninkielinen. Bogdan Dascalu: ”Held und Welt in Herta Müllers Erzählungen” (2004), saksankielinen. Paola Bozzi: ”Der fremde Blick. Zum Werk Herta Müllers” (2005), saksankielinen.

----------

Muita merkittäviä saksankielisiä kirjailijoita

 

11. Wolfgang Koeppen (1906-1996) oli merkittävä sodan jälkeisen ajan saksalainen kirjailija. Hän sai useita kirjallisuuspalkintoja omassa maassaan. Hänen kirjoistaan on tehty elokuvia ja kuunnelmia.

Suomennettuja teoksia: Pimeää keskellä päivää. Kyyhkyset ruohikossa. Onneton Rakkaus. Saksankielinen kokoelma: ”Gesammelte Werke”, 6 osaa.

 

12. Max Rudolf Frisch (1911-1991) oli saksankielinen sveitsiläiskirjailija. Hän syntyi Zürichissä Sveitsissä, jossa hän ensin opiskeli Saksan kieltä ja kirjallisuutta, sittemmin rakennustaidetta. Tärkeitä aiheita Frischille olivat ihmisen identiteetti ja Sveitsin itsekuva esimerkillisenä, sitoutumattomana valtiona. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä.

Suomennettuja teoksia: Montauk: Elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä. Minä en ole Stiller. Siniparta. Homo Faber. Ihminen ilmestyy holoseeniin. Gantenbein.

 

13. Christine Brückner (1921-1996) oli saksalainen kirjailija. Hän tuli tunnetuksi romaanilla Ennen kuin jäljet katoavat (1954) ja oli aikansa menestyneimpiä naiskirjailijoita. Hän teki kirjoja myös lapsille ja nuorille. Monogi ”Desdemona - if you had only spoken. Eleven uncensored speeches of eleven incense women” (saksaksi 1983, englanniksi käännettynä 1992) herätti huomiota maailmalla.

Suomennettuja teoksia: Ennen kuin jäljet katoavat. Jos olisit puhunut, Desdemona. Hänen teoksiaan on saksankielisenä paljon.

 

14. Peter Schneider (s. 1940) on saksalainen kirjailija. Hän opiskeli nuorena saksaa, historiaa ja filosofiaa Freiburgin ja Münchenin yliopistoissa. Hänen romaanistaan Lenz , joka julkaistiin vuonna 1973, oli tullut Saksan vasemmiston kulttiteksti. Hän on saksalaisen PEN-klubin jäsen.

Suomennettuja teoksia: Muurinylittäjä. Parisuhteita. Ruotsiksi käännettyjä: Eduards hemkomst. Pappa. Kirjoja kirjailijasta: Colin Riordan (Hrsg.): Peter Schneider.1995. Saksankielinen.

 

15. Christoph Hein (s. 1944) on saksalainen kirjailija ja kääntäjä. Hänet nosti julkisuuteen pienoisromaani ”Vieras, ystävä” (Der fremde Freund). Vuodesta 2006 hän on ollut Berliinin Deutsches Theaterin johtaja Berliinissä. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja kuunnelmia. Hän on saanut palkintoja kirjallisuuden alalta.

Suomennettuja teoksia: Villihevonen uunin alla. Vieras, ystävä. Tien loppu. Säestäjä.