Talitiainen

Eino Tienari      11.5.2021

Menin syksyllä 2002 Oulu-opistoon kirjoittajakurssille. Päätin aloittaa musiikin rinnalla uuden harrastuksen. Opettajana oli filosofian lisensiaatti Pirjo Suvilehto. Hänen tekemänsä lisensiaatintutkimus "Luova kirjoittaminen ja lapsen kehitys. Havaintoja Päätalo-instituutin ja sairaalakoulun sanataideprojekteista" oli pioneerityö sarallaan. 

Suvilehto opetti meille aikuisopiskelijoillekin luovaa kirjoittamista. Aikuisena opiskelu kannattaa! Tämä novelli on kirjoitettu tuolla ensimmäisellä kirjoittajakurssillani.

 

                                             TALITIAINEN

Olen pukeutunut ihan tavalliseen tapaan. Pidän samat höyhenet kesällä ja talvella. Mielestäni olen aika komea lintu. Keväällä, kun puolisoni kanssa asetuimme asumaan linnunpönttöön, hän sanoi olevansa ylpeä minusta. Olen hänen mielestään hyvän näköinen.

Tällaisista hyvistä linnunpöntöistä on kova kilpailu aina keväisin. Tämänkin pöntön ympärillä leneteli muita talitiaispareja, mutta emme antaneet periksi. Olimme varanneet sen itse asiassa jo talvella, koska läheisyydessä oli sopivasti lintulauta. Siitä saimme ruokaa koko talven. Ruuan saanti on perheellisellä talitiaisella aina huolen aihe. Eihän niitä munia tehdä tyhjin vatsoin.

No, kesä meni ja poikaset kasvoivat. Nyt ne nokkivat ruokaa jo omin päin. Olihan siinä työtä aluksi hakea niille hyttysiä ja muita herkkuja. Ovat niin vaativia ruuan suhteen nämä lapset. Nytpä he näkevät, että ei ole lainkaan helpoa löytää kunnon ruokaa.

Istun luontevasti koivun oksalla ja mietin maailman menoa. Jäisikö tähän samaan pihaan koko talveksi ja yrittäisi varata saman linnunpöntön myös ensi kesäksi. Toisaalta lapsillemme olisi helpotus, jos lähtisimme hakemaan jostain kauempaa uutta linnunpönttöä. Mietin vain sitä, ovatko poikaset tarpeeksi urheita puolustamaan reviiriään ensi kesänä. Löytävätkö he itselleen sopivia talitinttejä puolisoksi? Näin sitä lintu miettii, kun syksy on jo tullut ja yöpakkaset ovat alkaneet.

Sovin pienin muutoksin asumaan tälle pihalle ainakin talven ajaksi. Voihan olla, että talonväki muuttaa ruokintaa viime talveen verrattuna. Katsotaan tässä ensin, mitä ilmestyy talon ikkunan eteen. Sieltä ihmiset katsovat meitä talitinttejä, kun syömme heidän antamaansa ruokaa. Jos ensi talvena sitä ei anneta tarpeeksi, eikä se ole kyllin hyvää, niin lähdemme puolisoni kanssa kyllä muualle.

Kyllä asia on niin! Pitäisi ihmisenkin ymmärtää se.

Talitiainen. Kuvan lähde on suomenluonto.fi. Valokuvaaja on Samuli Haapasalo.