Suomalaisia 1900-luvulla syntyneitä kuvanveistäjiä

Eino Tienari     1.9.2022      (päivitetty 4.9.)

 

      Johdanto

Esittelen taas 12 suomalaista kuvanveistäjää. Tällä kertaa he ovat kaikki syntyneet 1900-luvulla. Valokuvia näiden kuvanveistäjien veistoksista ja patsaista esitellään myöhemmin kirjoituksessa Kuvanveisto 2A eli ”Suomalaisen kuvanveistotaiteen näyttely, 1900-syntyneet”.

Tällä kertaa käydään aluksi läpi aakkosjärjestyksessä kaikki Suomen presidentit, joille on tehty muistomerkki tai patsas. Hautamuistomerkkejä ei käsitellä tässä. 

 

     Suomen presidenttien patsaat tai muistomerkit

Kyösti Kallio

1. Kaupungintalon puisto, Ylivieska: muistomerkki (tekijä Onni Vähäkangas) ja reliefi (tekijä Risto Saalasti) 1971. 2. Eduskuntapuisto, Helsinki: patsas (Kalervo Kallio) 1962.

Urho Kekkonen

1. Kirkkopuisto, Kajaani: muistomerkki (Pekka Kauhanen) 1990. 2. Hakasalmen puisto, Etu-Töölö, Helsinki: muistomerkki (Pekka Jylhä) 2000. 3. Kunnantalon puisto, Pielavesi, veistos (Laila Pullinen) 2000. 4. Rantapuisto, Raahe: patsas (Matti Peltokangas) 2008.

Carl Gustaf Emil Mannerheim

1. Seinäjoen keskusta: patsas (Lauri Leppänen) 1955. 2. Leinola, Tampere: patsas (Evert Porila) 1956. 3. Marskin aukio, Lahti: patsas (Veikko Leppänen) 1961. 4. Kiasman edusta, Helsinki: ratsastajapatsas (Aimo Tukiainen) 1960. 5. Mikkelin tori: patsas (Kalervo Kallio) 1967. 6. Louhisaaren kartanon puisto, Masku: muistomerkki (Kalervo Kallio ja Aarre Ehojoki) 1982. 7. Mannerheimin puisto, Turku: patsas (Veikko Leppänen ja Aarne Ehojoki) 1982.

Juho Kusti Paasikivi

1. Erkonpuisto, Lahti: patsas (Veikko Leppänen) 1961. 2. Mukkulan kartanon puisto, Lahti: rintakuva (Pentti Papinaho) 1960-luvulla. 3. Paasikivenaukio, Kerava: muistomerkki (Veikko Leppänen) 1974. 4. Paasikiven aukio, Kamppi, Helsinki: muistomerkki (Harry Kivijärvi) 1980.

Lauri Kristian Relander

1. Eduskuntatalo, Helsinki: rintakuva (Into Saxelin) 1927. 2. Hesperian esplanadi, Helsinki: muistomerkki (Matti Peltokangas) 1996.

Risto Ryti

1. Kirkkotie, Huittinen: patsas (Kauko Räike) 1979. 2. Hesperian esplanadi, Helsinki: muistomerkki (Veikko Myller) 1994. 3. Teljä, Pori: rintakuva (Sofia Saari) 2009.

Kaarlo Juho Ståhlberg

1. Presidentinlinna, Helsinki: rintakuva (Eemil Halonen) 1921. 2. Eduskunnan edusta, Helsinki: patsas (Wäinö Aaltonen) 1959. 3. Haapajärven keskusta: rintakuva (Wäinö Aaltonen) 1995.

Pehr Evind Svinhufvud

1. Luumäen rautatieasema: muistomerkki (Wäinö Aaltonen) 1937. 2. Rapolan kartanon piha, Valkeakoski: muistomerkki (Aukusti Veuro) 1937. 3. Eduskuntatalon edusta, Helsinki: patsas (Wäinö Aaltonen) 1961.

Suomalaisia kuvanveistäjiä syntymävuoden mukaan

 

Nina Sailo, 1906-1998

Nina Sailo (omaa sukua Stünkel) syntyi Viipurissa. Nina Sailo aloitti taideopintonsa Viipurin taiteenystävien piirustuskoulussa 1921-24 ja jatkoi opintojaan ensin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä ja myöhemmin Lontoossa Englannissa.

Hän oli kuvanveistäjä Alpo Sailon puoliso ja työtoveri. Alpo Sailo on esitelty osassa ”Kuvanveisto 1”. He menivät naimisiin vuonna 1938 ja saivat neljä lasta.

Mainittakoon erityisesti, että Lappeenrantaan pystytyn lotta Svärd -patsaan hankki ja lahjoitti talousneuvos Pauli Talvio. Patsaan mallina oli lahjoittajan vaimo Mirjami Talvio, joka toimi sodan aikana lottana.

Nina Sailon tunnetuimpia teoksia:

Partiomies-patsas eli Rajamies-patsas, 1944 (paljastettu Immolassa 1989). Säveltäjä P. J. Hannikainen, Jyväskylä 1958. Aino, Tornio 1959. Akseli Gallen-Kallela, Saastamala 1960. Eino Leinon patsas, Kajaani 1980. Metsän poika -patsas, Jääkäripuistossa Tuusulassa 1984. Lotta Svärd -patsas, Lappeenranta 1985. Itkijäpatsas, Ämmänsaari, Suomussalmi 1987. Lauri Pihkalan patsas, Olympiastadion Helsingissä 1988. Lotta Svärd-patsas, Lottamuseon luona Tuusulassa ja Lotta Svärd -patsas entisellä Turun kasarmin alueella pystytettiin kahtena toisintona 2001.

Jussi Vikainen, 1907-1992

Jussi Vikainen syntyi Vehmaalla. Hän oli kuvanveistäjä ja professori. Hänen työnsä edustavat tyylitellyn realismin pohjalle rakentuvaa abstraktia muotoilua. Hän opiskeli nuorena ensin Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, mutta jatkoi opintojaan kuvanveistäjä Aarre Aaltosen oppilaana. Hän teki opintomatkoja ulkomaille vuosina 1930-1934. Sotien jälkeen Vikainen toimi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa opettajana 2 vuotta. Hän suunnitteli 20 sankaripatsasta Lounais-Suomessa. Niistä suuri osa oli veistetty Vehmaan graniittiin.

Kirja

toim.: Jussi Vikainen - kuvateos (1987). Julk. Vehmaan kotiseutuyhdistys

Jussi Vikaisen tunnetuimpia teoksia:

Antti Björkqvistin muistomerkki, Vehmaa 1934. Menneet sukupolvet, Turun hautausmaa 1957. Summan taistelun muistomerkki, Turku 1965. Raivaajapatsas, Paimio 1967. Fransiskaanipatsas, Rauma 1967. Piispa Eerik Sorolainen, Laitila 1968. Työn patsas, Vehmaa 1976.

Kalervo Kallio, 1909-1969

Kalervo Kallio syntyi Nivalassa. Hänen isänsä oli presidentti Kyösti Kallio. Häntä on kuvattu kansainväliseksi taiteilijaksi, joka matkusteli tilaustöitä tehden mm. Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Afrikassa. Ulkomailla häntä työllistivät muotokuvatilukset ja kotimaassa suuret muistomerkkihankkeet.

Kalervo Kallion tunnetuimpia teoksia:

Pekka Vesaisen muistomerkki, Ii 1950. Lakeuden raivaaja, Ilmajoki 1954. Leevi Madetojan hautamuistomerkki, Helsinki 1955. Nuorukainen ja ankkuri (Werner Hacklinin hautamuistomerkki), Reposaaren hautausmaa 1958. Lasinpuhaltaja, Riihimäki 1960. Kyösti Kallion muistopatsas, Helsinki 1962. Uudisraivaajapatsas, Halikko (Salo) 1963. Mannerheimin patsas, Mikkeli 1967. Hoitavat kädet, Oulun hautausmaa 1969. Suomen ilmailun muistomerkki: Merikotka, Vaasa 1969.

Kuva 1. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Kuvan lähde on finna.fi.

Sakari Tohka, 1911-1958

Sakari Tohka syntyi Suonenjoella. Hänen veistämänsä teokset edustavat realistista ekspressionismia. Tohkan veistokset ovat rosoisia, valoisia ja rytmikkäitä vastapainona kuvanveiston tiukalle klassismille. Hän opiskeli aluksi Taideteollisuuskoulussa ja sen jälkeen Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

Eräs hänen teoksensa on Juho Kusti Paasikiven patsas Presidentinlinnan Valtiosalia edeltävässä Atriumissa. Kuvanveistäjä Tohka palkittiin Pro Finlandia -mitalilla 1955. Hän on edustanut usein Suomea kansainvälisissä näyttelyissä ulkomailla.

Sakari Tohkan tunnetuimpia teoksia:

Päivän lapset, Käpylän ala-asteen luona Helsingissä 1938. Tursas ja vedenneito, Kamppi, Helsinki 1940. Lastenlinnan julkisivun veistokset, Helsinki 1948. ”Kuolema on kulkenut – elämä alkaa”, Mäntän hautausmaa 1948. Marjatta, Lahden Alatori 1952. Erik Mandelinin hautamuistomerkki, Vaasan vanha hautausmaa 1956. Kaksi enkeliä, Kuopio 1962.

Essi Renwall, 1911-1979

Essi Renwall (omaa sukua Lähde) syntyi Oulussa. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1930-1932. Siellä hän tapasi tulevan aviomiehensä kuvanveistäjä Ben Renwallin. Essi Renwall oli ansiotyössä mainospiirtäjän, jonka vuoksi hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä toteutui vasta vuonna 1942. Sodan jälkeen Renwall sai tehdäkseen monia monumenttitöitä.

Kirja

Essi Renvall: Nyrkit savessa - omaelämänkerta (Weilin+Göös,1971).

Essi Renwallin tunnetuimpia teoksia:

Kala ja poika -suihkukaivoveistos, Helsinki 1936. Uuno Kailas, Heinola 1948. Kotkan pojat, Kotka 1951. Haavoittunut sotilas -sankaripatsas, Kuopio 1951. Kalevalaisen naisen muistomerkki, Jyväskylä 1954. Atlas-tyttö, Marianpuisto, Tampere 1954. Selma Anttilan muistomerkki, Orimattila 1955. J. H. Erkon muistomerkki, Erkonpuisto, Lahti 1956. Kristuksen toinen tuleminen -alttariveistos, Karjasillan kirkko, Oulu 1963. Rauhanpatsas, Kaivopuiston ranta, Helsinki 1968.

Kuva 2. Kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen. Kuvan lähde on luuppi.kuvat.fi (Oulun Taidemuseo).

Oskari Jauhiainen, 1913-1990

Oskari Jauhiainen syntyi Kiimingissä. Hän oli kuivanveistäjä, professori ja akateemikko. Vuosina 1938-1940 Jauhiainen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Sodan jälkeisenä aikana Oskari Jauhiainen suunnitteli ja veisti 10 sotamuistomerkkiä.

Jauhiainen työskenteli Suomen Taideakatemian koulun kuvanveistonopettajana vuosina 1956-1965. Useimmat Jauhiaisen teoksista ovat perinteisiä, sillä hän oli erityisen mieltynyt jyhkeisiin klassisiin muotoihin. Hänelle myönnettiin akateemikon arvonimi vuonna 1982. Pro Finlandia -kunniamerkin hän sai vuonna 1956.

Kirja

Pekka Rönkkö: Oskari Jauhiainen (1913-1990) ARS Nordiaca (Pohjoinen,1994).

Oskari Jauhiaisen tunnetuimpia teoksia:

Vesaisen patsas, Ylikiiminki, nykyinen Oulu 1936. Liekki, Yppäri, Pyhäjoki 1937. Mikael Agricola, Turku 1952. Nahkurien ammattikunnan muistomerkki, Hämeenlinna 1958. Kalasääski ja lohi, Pokkisenpuisto, Oulu 1959. Werner Söderströmin muistopatsas, Porvoo 1960. Kaatuneiden muistomerkki, Oulu 1965. Ahtaajat, Kotka 1966. Paperintekijät, Tervakoski, Janakkala 1967. Antti Wihurin hautapatsas, Helsinki 1969. Teuvo Pakkala, Vaaranpuisto, Oulu 1973. Niittäjä, Liminka 1977. Vanhat vaeltajat, Muhos 1982.

Eila Hiltunen, 1922-2003

Eila Hiltunen syntyi Sortavalassa. Hänet tunnetaan ennen kaikkea hitsatuista teräsveistoksista, joista tunnetuin on ”Sibelius-monumentti” vuodelta 1967. Myöhemmin hän on soveltanut hitsaustekniikkaa teräksen lisäksi muun muassa kupariin ja alumiinipronssiin. Mainittakoon Sibelius-monumentista, että sitä edeltävän kilpailun voitti kuvanveistäjä Toivo Jaatinen. Kuitenkin päädyttiin lopulta Eila Hiltusen tekemään ehdotukseen.

Hiltunen luonnehti kuvanveistäjää ”materian runoilijaksi”. Aine, erilaiset materiaalit pintakäsittelyineen korostuvat työskentelyssä ja tuovat esiin kuvanveistäjän käsialan ja näkemyksellisyyden. Taiteilijan tuotanto käsittää niin esittäviä kuin abstrakteja teoksia. Eila Hiltunen sai Pro Finlandia-palkinnon vuonna 1966 ja professorin arvonimen vuonna 1973.

Kirjat

1.  Eila Hiltunen: Ihmisen ääni (WSOY,1979).

2.  Markku Pietinen: Tulivuori ja marttyyri - Perhekuvassa Eila Hiltunen ja Otso Pietinen (Otava,2012).

Eila Hiltusen tunnetuimpia teoksia:

Kaksi istuvaa naista, Kansallisgalleria, Helsinki 1950. Veden alla, Tampere 1960. Sibelius-monumentti, Helsinki 1967. Ihmisiä aikojen saatossa, Helsinki 1971. Elämän liekki, Tampere 1972. Auringonkukkapelto, Helsinki 1975. Kasvu ja liekki, Helsinki 1982. Crescendo, Helsinki 1982. Polyfonia, Porin Eteläranta 1984. Menneet ritarit, 2006.

Kuva 3. Kuvanveistäjä Eila Hiltunen vuonna 1965. Kuvan lähde on wikipedia.org.

Ensio Seppänen, 1924-2008

Ensio Seppänen syntyi Kemissä. Hän oli kuvanveistäjä ja professori. Hän opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa (Ateneumissa) vuosina 1946-49. Hän kävi myöhemmin Suomen Kuvanveistäjäliiton pronssivalukurssin vuonna 1973. Suurin osa hänen veistoksiaan liittyy sotamuistoihin ja muuhun historiaan.

Ensio Seppäsen tunnetuimpia teoksia:

Olympiatulen muistomerkki, Tornio 1954. Ystävykset, Kemi 1960. Lauttamies, Tornio 1961. Sankarimuistomerkki, Savukoski 1961. Rakentaja-patsas, Tornio 1961. Ruotsin evakot, Rovaniemi 1965. Hyppäävät lohet, Kemi 1968. Poro ja lappalainen, Sodankylä 1970. Rajaleikkipatsas, Tornio 1971. Hyvästijättö, Utsjoki 1971. Lähtö, Raahe 1973. Raivaajapatsas, Tervola 1978. Kirjastotalon seinäreliefi, Keminmaa 1981. Eino Tainion patsas, Kemi 1981. Uuno Hannulan patsas, Kemi 1981. Kirjailija Annikki Kariniemi, Ylitornio 1990.

Raimo Metsänheimo, 1925-

Raimo Metsänheimo syntyi Helsingissä. Hän on oululainen kuvanveistäjä, taidemaalari ja taidegraafikko. Hän opiskeli ensin Vapaassa taidekoulussa ja sen jälkeen Suomen Taideakatemian koulussa. Hänet on palkittu Pro Finlandia-mitalilla 1992. Vuonna 2007 hänelle myönnettiin ensimmäisenä oululaisena taideprofessorin arvonimi.

Raimo metsänheimon tunnetuimpia teoksia:

Rupikonna, Uusikatu, Oulu 1983. Kalastajapatsas, Oulunsalo 1984. Tiedonjano, Kaijonharju, Oulu 1987. Tilapäinen, Heinäpää, Oulu 1987. Nahkurireliefi, Myllytulli, Oulu 1991. Voimistelua ja Vokaliisi, Hintan ala-aste, Oulu 2003.

 

Kauko Räsänen, 1926-2015

Kauko Kalervo Räsänen syntyi Suistamossa, Laatokan Karjalassa. Hän opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 1946-1950. Hänet tunnetaan mitaleista ja suurikokoisista veistoksista. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitalin vuonna 1963. Vuosina 1979-1984 Räsänen toimi taiteilijaprofessorina.

Kauko Räsäsen tunnetuimpia teoksia:

Aikaisempien kirkkojen muistomerkki, Ruokolahti 1952. Merestä noussut, Helsinki 1953. Jääkärien muistomerkki, Kortesjärvi, Kauhava 1958. Kuparikonstruktio, Lahti 1961. Orfeus, Vantaa 1965. Aapelus-reliefi, Nuottasaaren ala-aste, Oulu 1967. Sukkula, Espoo 1981. Trio, Heinola 1985. Puhuri, Turku 1987. Veikko Tyrväisen patsas, Pieksämäki, 1988. Äiti-Karjala, Lappeenranta. 1993.

Kuva 4. Kuvanveistäjä Laila Pullinen. Kuvan lähde on yle.fi/uutiset.

Laila Pullinen, 1933-2015

Laila Pullinen syntyi Terijoella. Isän kaaduttua sodassa vuonna 1941 perhe muutti Lappeenrannasta Lahteen. Hän opiskeli Suomen taideakatemiassa 1953-1956. Hän aloitti siellä maalaustaiteen opinnot, mutta vaihtoi pian kuvanveistoon. Hän opiskeli Italiassa kahdessa eri taideakatemiassa. Pulliselle myönnettiin pro Finlandia -mitali vuonna 1959. Hän oli taiteilijaprofessorina 1990-1995. Laila Pulliaisen säätiö on vuonna 2018 perustettu säätiö, jonka tarkoituksena on Laila Pullisen taiteen vaaliminen.

Julkaisu

Päivi Kiiski-Finel ym.: Laila Pullinen - Atti d´amore, julkaisu nro 49 (Turun kaupungin taidemuseo,2006)

Laila Pullisen tunnetuimpia teoksia:

Passio, 1959. Auringonkukka, 1966. Arktinen Afrodite, Helsinki 1972. Ajan henki – aineen vanki, Vantaa 1976. Valaistuksen tie, Oulu 1986. Neidon lähde, Espoo 1988. Muusa, Tampere 1989. Auringonkantaja IV, Helsinki 1994. Ikaros, Turku 21012. Sibylla, Vaasa 2017.

Tapio Junno, 1940-2006

Tapio Einari Junno syntyi Piippolassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Taideakatemian koulussa. Hänen puolisonsa on myös pronssiveistoksia tekevä kuvanveistäjä Pirkko Nukari. Kirkas valo ja häikäistyminen on usein mukana Tapio Junnon veistoksissa. Hän sai Kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1969 ja Pro Finlandia -mitalin vuonna 1989.

Tapio Junnon tunnetuimpia teoksia:

Kontakti, Keravan lukio 1974. Rakkaus ja valppaus, Helsinki 1976. Marssilaulu, Lappeenranta 1977. Kilpimies, Helsinki 1982. Ihmiskaari, Myllyojan kirjasto, Oulu 1982. Palava ihminen, Helsinki 1985. Ihmispuu, Keravan lukio, Kerava 1989. Auringonkaataja, Kokkolan virastotalo 1989. Häikäistynyt, Heikintori, Espoo 1992. Ovi, Hyvinkää 1998. Aurinkoon katsoja, Kotka 2001.

 

KIRJALLISUUTTA

Muita kuin edellä mainittuja lähdekirjoja on tekstissä "Kuvanveisto 1", joka julkaistiin aikaisemmin.