Saima Harmajan runoja

Eino Tienari  28.5.2020    /  8.9.2020 lisätty 5 kirjoitettua runoa

Saima Rauha Maria Harmaja (1913 – 1937) oli suomalainen kirjailija ja runoilija. Harmaja tunnetaan elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan ja varhaisesta kuolemastaan. Harmajan esikoisteos, runokokoelma "Huhtikuu" julkaistiin keväällä 1932.

Harmaja aloitti syksyllä 1932 kielten ja kirjallisuuden opinnot Helsingin yliopistossa. Hänen opiskelunsa eteni hitaasti, ja syksyn 1933 hän opiskeli Tarton yliopistossa. Harmajan elämänhalu katosi hänen sisarensa Outin kuoltua synnytyksessä 1936. Hän kirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 kokoelman "Hunnutettu". Harmajan teoksista ensimmäinen sai hyvät arvostelut, mutta seuraavat kolme melko heikot. Hänen neljäs kokoelmansa "Kaukainen maa" julkaistiin 1937 postuumisti. Se oli taas arvostelumenestys.

Hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana vuonna 1937. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu Saimi Harmaja -seura.

Kirjallisuutta

Teoksen "Saimi Harmaja - Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa" (WSOY, 1938, 2. p. 1942)  on toimittanut Harmajan äiti Laura Harmaja.

Istala, Päivi: "Saima Harmaja: Runoilijoista runoilijoin. 2. uudistettu painos" (WSOY, 2013). Pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkiston vuosina 2005–2006 järjestämään keruuseen. 

Ylönen, Ritva: Saima Harmaja: Sydänten runoilija 1913–1937. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019).

 - - - - - - - - - -

Tätä valintaa ei tarvinne perustella. Selitys on, että sain itselleni Saima Harmaja -kirjan (1942, uusi painos) ja luin sen. Löysin aika monta hänen runoistaan äänitteinä.

Seuraavissa videoissa on ääneen lausuttuna 6 runoa ja laulettuna 1 Saima Harmajan runo:

Videolla n:o 1 on runo On maa kokoelmasta Kaukainen maa. Lukija on Yrjö Jyrinkoski.

Videolla n:o 2 lauletaan sävellettynä Saima Harmajan runo Kevät. Kappaleen säveltäjä on Anni-Maija Koskinen. Runo on kirjoitettun videon edellä.

Videolla n:o 3 lausutaan runo Toukokuun sade kokoelmasta Sateen jälkeen Lukija on Oulun teatterin näyttelijä Janne Raudaskloski.  Myös tämä runo on kirjoitettuna videon edellä.

Videolla n:o 4 lausuu Janne Raudaskoski Saima Harmajan runon Huhtikuun sade kokoelmasta Sateen jälkeen

Videolla n:o 5 esittää Lahden kaupunginteatterin Saana Hyvärinen Saima Harmajan runon Rannalla.  Se löytyy kirjoitettuna videon edellä.

Videolla n:o 6 esittää Lahden kaupunginteatterin Jari-Pekka Rautiainen Saima Harmajan runon Peipponen. Sekin on videon edellä.

Videolla n:o 7 luetaan Saima Harmajan runo Kevätilta. Sen ovat harvat vielä  nähneet. Lausujan nimeä en tiedä. Runo on kirjoitetuna videon edellä.

1. Saima Harmaja - On Maa. Tulkitsijana on Yrjö Jyrinkoski.

                KEVÄT

Tulen kuoleman varjon maasta.

Tulen iltaan vaaleaan.

Näen mykkänä: vihreä huntu

on tullut ja kietonut maan.

Ja on tuulta ja tuoksua lauhaa,

ja linnunlaulu soi,

 - kun omassa rinnassani

sydän kuoleva vaikeroi.

Oi ei! Tämä maa on kaunis!

Tämä on ja pysyy ja jää.

Se, mikä on iskenyt minuun,

ei voi tätä järkyttää.

Tämä heleä, kostea multa,

tämä kirkkaus loppumaton,

se ei välitä, välitä, vaikka

joku sydän murtunut on.

2. Saimi Harmaja - Kevät (sävelletty laulu)

       TOKOKUUN SADE

Niin kylmä tuuli nousi ulapalta

ja rankka sadekuuro kastoi maan,

Nyt kadut siinää lammikoiden alta,

ja nurmi välkkyy suloisemmin vaan.

Pois yli kirkastuvan puiston lentää

jo huimakutri parvi pilvien,

mut ihanimman siipeen vielä entää

keväisen päivän kulta viimeinen.

Se hehkuu nyt, se häipyy sineen hentoon,

taas helläks helenee ja joutsenlentoon

se kohoo yli sinertävän maan,

niin taivaallinen loiste saattonaan,

ma että mykkänä ja hurmaantuen

sen tiestä oman kohtaloni luen,

ja silmin kyynelien kastamien

en enää muista, miksi nyyhkytin.

3. Saima Harmaja - Toukokuun sade

4. Saima Harmaja - Huhtikuun kuutamo

       RANNALLA

Ihanat vaaleat pilvet

liukuvat taivaalla.

Hiljaa ja lumoavasti

laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä

hiekka on väsynyt.

Tulisit aivan hiljaa,

tulisit juuri nyt -

5. Saima Harmaja - Rannalla

         PEIPPONEN

Olen itkenyt lakkaamatta

läpi päivän keväisen.

Ja minun sydämeni tuska

on vuoren korkuinen.

Mutta pieni peipponen lensi

minun ikkunani taa.

Ja se lauloi hurmaantuneena,

ja sen tiemua helisi maa.

Oi Jumala! Sydämessäni

on aivan pimeää.

Ja kuitenkin peipponen lauloi.

En voi sitä ymmärtää!

6. Saima Harmaja - Peipponen

       KEVÄTILTA

Kevätillan autias kirkkaus

yli maan, yli aaltojen ui.

Kuin pilvien loistoa pitkin liukuu

minun purteni päivänlaskua kohti.

Vesi taivaan hentoa kultaa huoaten hengittää.

Olen puhdas nyt.

En koskaan ma pettynyt, koskaan en uupunut kesken,

en koskaan ma epäillyt valtaa kirkkauden.

Olen kaunis nyt,

on solunut sieluni pohjaan

Hänen henkensä autuas hyväily,

joka pilvet ja aallot loi.

7. Saima Harmaja - Kevätilta

Jaa tämä sivu