Virsikirjoja kirkossa. Kuvan lähde on Wikipedia.

Virsikirjoja kirkossa. Kuvan lähde on Wikipedia.

Hyvin vanhoja virsiä virsikirjasta

Eino Tienari    3.5.2021             (päivitetty 31.1.2022)

Johdanto

On tarkoitus joko laulaa mukana tai vain kuunnella Suomen kirkon virsikirjan vuoden 1984 painoksen virsiä. Ottakaa esille virsikirja ja seuratkaa laulettuja virsiä sieltä. Kiinnostuin vanhojen virsien aiheeseen valmistellessani aikaisempia kirjoituksiani suomalaisista virsistä ja virsien sanoittajista.

Ajattelin esitellä hyvin vanhoja virsiä, joista löysin kauniita äänitteitä ja jotka koskettavat minua henkilökohtaisesti. Ne ovat monille tuttuja ainakin, jos on  joko kuunnellut radiosta, televisiosta ja äänitteistä virsiä tai käynyt jumalanpalveluksissa. 

Käyn läpi virret joko alkuperäisten sanojen kirjoittajien tai niiden suomentajien mukaan ryhmiteltynä. Virsien kirjoittajia on 5 ja laulettuja virsiä 9. Seuraavilta virsirunoilijoilta on mukaan otettu kaksi virttä: Elias Lönnrot, Julius Krohn ja Wilhelmi Malmivaara. Yksi tässä esiintyvistä virsirunoilijoista on suomenruotsalainen (Johan Ludvig Runeberg) ja yksi saksalainen (Martti Luther). Virrestä 332 on 5.5.2021 alkaen kaksi erilaista videota: sävel a ja sävel b.

Tärkein tietolähteeni tällä kertaa ovat Virsikirjan uusin täydennetty painos liitteineen  ja tietokirja Tauno Väinölä: Virsikirjamme virret (2008).

Elias Lönnrot (1802-1884)

Virsikirjan virret: 37, 46, 79, 412, 460, 542, 572, 578

Lisäksi uudistanut virsiä.

Video 1:  Tutkimaan, oi Jeesus, auta,  virsi 56 (Suomentanut Elias Lönnrot 1856), Virsikirjaan 1886. Siinä on säkeistöjä 11. Sama sävel on virressä 412. Video on vaihdettu myöhemmin.

Tämän virren lukija tai veisaaja johdatetaan rukoillen mietiskelemään hänen puolestaan kärsivää Jeesusta. Virren rukous keskittyy lopuksi tunnustamaan, että Jeesuksen risti merkitsee uskoville kunniaa, iloa ja autuutta.

Video 1. Virsi 56. Virsi veisataan kirkkourkujen säestämänä. Soittaja ja laulaja on Pasi Mustonen. Esiintymispaikka on Pajalan kappeli Tuusulassa. Video vaihdettu 31.1.2022.

Kuva 1. Pajalan kappelin urut. Kuvan lähde on tuusulanseurakunta.fi. Kuva lisätty 31.1.2022.

Kuva 1. Pajalan kappelin urut. Kuvan lähde on tuusulanseurakunta.fi. Kuva lisätty 31.1.2022.

Video 2Taas kukkasille kukkulat, virsi 572 (Elias Lönnrot 1871), Virsikirjaan 1886, uudistanut komitea 1937. Säkeistöjä on 5. Sama sävel on virsissä: 342, 460, 475, 530.

Virsi perustuu psalmiin 65. Tuo psalmi on riemullista Jumalan ylistystä. Tällä virrellä on myös nimet "Elias Lönnrotin suvivirsi" ja "Sammattilaisten suvivirsi".

Video 2. Virsi 572. Laulajina ovat Pirjo Rajalin-Tymura, Sanna Kuoppala, Atte Tenkanen ja Harri Kerko. Musiikin sovitus: Atte Tenkanen.

Julius Krohn (1835-1888)

Virsikirjan virret: 313, 340, 413, 414, 580, 582

Lisäksi uudistanut virsiä.

Video 3: Hyvä on Herra, 324 (Uudistanut Julius Krohn 1880), alunperin saksalainen, Suomalainen virsikirja 1701. Säkeistöjä on 6.

Virsi perustuu psalmin 147 alkuosaan. Virsi kutsuu kiittämään Jumalaa. Tämä on minulle rakas rippikouluvirsi Oulussa Hietasaaressa. Sen pappimme Urpo Kuusniemi opetti meille nuorille. Hän kiinnitti huomiomme virren sanojen kohtaan: "kaarneenkin poika hoivaajaansa luottaa". Sillä tarkoitetaan korpin poikia.

Video 3. Virsi 324. Esiintyjä on lauluyhtye A-men.

Video 4 A ja Ylimääräinen video 4 B: Herraa hyvää kiittäkää, 332 (Uudistanut Julius Krohn 1880), virsikirjaan 1701. Säkeistöjä on 4. Sama a-sävel on virsissä 218, 428. Virren b-säveltä ei esiinny muissa virsissä.

Tämä on Jesper Swedbergin vuonna 1694  kirjoittama psalmivirsi. Psalmissa 150, johon se perustuu, mainitaan useita soittimia. Virren a-sävelmä pohjautuu Heinrich Albertin laulusävelmään vuodelta 1640. Jokavuotisissa herättäjäjuhlissaan körttien juhlakansa veisaa tätä virttä sen b-sävelmällä eli ns. körttisävelmällä.

Video 4 A. Virsi 332 a. Laulaja on Jaakko Ryhänen.

Ylimääräinen video 4 B. Virsi 332 (b-sävel) lauluyhtye Toisinto

Wilhelmi Malmivaara (1854-1922)

Virsikirjan virret: 28, 371, 631

Lisäksi uudistanut paljon virsiä.

Video 5: Koska valaisee kointähtönen, virsi 361 (Uudistanut Wilhelmi Malmivaara 1893), alunperin kirjoittanut ruotsalainen Anders Odhelius 1745, Virsikirjaan 1938. Säkeistöjä on 5.

Virren a-sävelmä on peräisin Laatokan Karjalasta. Tämä virsi kuuluu virsikirjamme suosituimpiin. Monen virren mainitsema kointähti eli aamutähti tarkoittaa Jeesusta.

Video 5. Virsi 361a. Laulaja on Ville Kinnunen. Äänitetty Mäntsälän kirkossa.

Kuva 2. Sisäkuva Mäntsälän kirkosta. Kuvan lähde on mantsalanseurakunta.fi. Kuva lisätty 31.1.2022.

Kuva 2. Sisäkuva Mäntsälän kirkosta. Kuvan lähde on mantsalanseurakunta.fi. Kuva lisätty 31.1.2022.

Video 6: Joutukaa sielut, on aikamme kallis, virsi 408 (Uudistanut Wilhelmi Malmivaara 1893), muokannut Simo Korpela 1903. Kun hän oli Eurajoen kappalaisena, hän tutustui rukoilevaisten veisuuperinteeseen. Virsikirjaan 1938. Siinä on säkeistöjä 4.

Sävelmä on toisinto Laukaalta. Se otettiin 1903 laulukirjaan "Hengellisiä lauluja ja virsiä" ja siitä myöhemmin virsikirjaan. Reipas, mukaansa tempaava sävelmä luo laulamisen intoa ja iskevyyttä (Niilo Rauhala).

Video 6. Virsi 408. Esiintyjä on lauluryhmä Ekklesia.

Johan Ludvig Runeberg (1804-1877)

Virsikirjan virret: 183, 186, 191, 196, 367, 431, 459, 490, 541, 573, 577, 593, 609

Video 7: Käy köyhään sydämeeni, virsi 124 (Runeberg 1857), suomentanut Maria Joutsen 1900, virsikirjaan 1938. Säkeistöjä on 4. Sama sävel on virrellä 256.

Runebergin syvällisessä virressä rukoilee ihminen, joka on herännyt tuntemaan sydämensä köyhyyden ja kylmyyden. Virren keskiaikainen saksalainen sävelmä on uskonpuhdistuksen ensimmäisistä virsikirjoista alkaen ollut hengellisessä käytössä. 

Video 7. Virsi 124. Laulaja on Veli Tuomi. Uruilla säestää Antti Haapaniemi Sievin kirkossa.

Martti Luther (1483-1546)

Virsikirjan virret: 21, 96, 114, 170, 187, 190,  214, 261, 267, 446

Video 8: Oi taivaallinen isämme, Virsi 208 (Martti Luther 1539), suomentanut Jaakko Finno 1583 ja Elias Lönnrot 1872, Komitea uusinut virsikirjaan 1984. Säkeistöjä on 9. Sillä on sama sävelmä kuin virressä 131.

Tässä kristityn elämää kuvaavassa virressä Luther pääsee erinomaiseen tulokseen lähdekirjana käyttämäni Tauno Väinölän kirjan "Virsikirjamme virret" mukaan. Elias Lönnrot uudisti virren kieliasun perin pohjin. Se on vanha ns. katekismusvirsi Isä meidän -rukouksesta.

Video 8. Virsi 208. Esiintyy lauluyhtye moniäänisesti laulaen.

Jaa tämä sivu