Mann Lines Oy:n ML Freyja on saanut reitilleen uuden yhteyden tammikuussa 2020: Rotterdamin. Kuvan lähde on koneporssi.com.

Satamalaitteiden historiaa Suomessa

Eino Tienari   14.11.2020

 

Johdanto

Tiedetään, että satamatyyppejä on erilaisia ja paljon. Tässä on lueteltu niistä tärkeimmät, lähteenä Wikipedia:

erikoissatama: Johonkin kapeampaan toimialueeseen erikoistunut satama. Esimerkiksi kemikaalisatama, kaasusatama, autojen vienti- ja tuontisatama, junalauttasatama, turistiristeilyjä palveleva matkustajasatama.

irtolastisatama: tyypillisesti yhtä tai muutamaa irtolastituotetta käsittelevä satama. Keskeisiä kuivia irtolastituotteita ovat kivihiili, malmit, lannoitteet, sementti, vilja, sokeri ja puuhake.

• kalastussatama: Kalastussatamat eli kalasatamat ovat pääosin syntyneet luonnostaan paikkoihin, joista käsin on kalastettu jopa vuosisatojen ajan.

konttisatama: Kansainvälisten standardien mukaisten merikonttien kuljetukseen maasta toiseen.

lentosatama: vedestä toimivien ilma-alusten lähtö- ja saapumispaikka

luonnonsatama: luonnonpiirteittensä puolesta laivojen satamapaikaksi soveltuva paikka vesistön varrella; termiä käytetään myös pienveneiden yölliseen rantautumiseen soveltuvista suojaisista rakentamattomista satamaista.

matkustajasatama: matkustajalaivoille tarkoitettu erikoissatama.

matkustaja-autolauttasatama: tyypillisesti nopeilla satamatoiminnoilla varustettu, aikataulun mukaan operoivia, matkustajien ohella autoja ja muita ro-ro-lasteja kuljettavia laivoja palveleva satama.

palvelusatama: rantautuminen aluksen huoltoa tai elintarvike-, vesi- ja polttoainevarastojen täydennystä varten

retkisatama: hoidettu vapaasti virkistyskäytössä oleva rantautumispaikka

sotasatama: sotalaivaston satama

suojasatama: rantautuminen kovan merenkäynnin tai muun veneilyn jatkamista estävän syyn vuoksi.

talvisatama: ei jäädy talvella tai pidetään jäänmurtajien avulla auki.

venesatama: veneille tarkoitettu satama.

vierassatama: vieraileville matkustajalaivoille tai veneille tarkoitettu satama.

öljysatama: tuotantoalueen läheisyydessä sijaitseva lastaussatama, jalostamon satama raakaöljyn lastaamiseen ja jalostustuotteiden lastaamiseen, tai paikallisen öljyvaraston yhteydessä oleva satama.

 

Konttien merkitys maailman satamille

Konttien käyttöönotto mullisti täysin merikuljetukset ja koko logistiikan, ja samalla se mahdollisti yhä nopeutuvan maailmantalouden globalisaation. Laivakontit ovat standardimittaisia, joten niitä voidaan liittää toisiinsa ja pinota monta päällekkäin. Ne ovat halpoja ja kestäviä sekä suunniteltu nimenomaan toistuviin kuljetuksiin.

Kontti on samaan aikaan sopiva pakkaus sekä erilaisia kuljetuksia että varastointia varten. Kontti sopii yhtä hyvin rekan lavalle ja junan vaunuun kuin laivan ruumaan tai kannelle. Lämpöeristyksellä ja jäähdytyslaitteilla varustetut kontit mahdollistavat elintarvikkeiden pitkät kuljetukset.

Nykyisin lähes kaikki pitkien matkojen kuljetukset perustuvat konttien käyttöön. Yli 90 % kaikista tavaroista kuljetetaan konteissa, joita yhteensä on käytössä lähes 20 miljoonaa kappaletta.

 

 

 

Laivojen konttiliikenteessä käytettävä peruskontti on TEU. Sen sisätilavuus on 32 kuutiometriä. Kuvan lähde on Wikipedia.

Maihinnoususilta 1. Kuvan lähde on lohkoasennus.fi.

Maihinnoususilta 2. Kuvan lähde on lohkoasennus.fi.

Nykyaikaisia matkustajasataman laitteita

Autoramppi on säädettävä ajoramppi, mitä pitkin autot ajetaan laivaan keula- tai peräportin kautta. Ramppi on saranoitu maanpuoleisesta päästä. Merenpuoleisen pään korkeutta säädetään merenpinnan korkeusvaihteluiden mukaisesti.

Maihinnoususilta eli maihinkulkusilta on yhdyssilta laivan ja kiinteän rakenteen (matkustajasilta/syöttökäytävä) välillä. Maihinnoususillan avulla seurataan laivan liikkeitä sen ollessa laituriin kiinnitettynä. Niitä on olemassa ainakin kolme tyyppiä: 1) käytävään kiinnitettyjen kiskojen varassa oleva silta, 2) omilla, maassa sijaitsevilla kiskoilla kulkeva silta ja 3) edellisten siltojen välimuoto.

Maihinkulkukäytävä on maihinnoususillana ja terminaalin välinen käytävä. Se rakennetaan yleensä pilarien varaan, jotta se ei häiritse muuta satamaliikennettä.

Lipunmyyntipisteet ja passintarkastuskioskit ovat usein teräsrunkoisia tilaelementtejä. Ne ovat joko sisä- tai ulkokäyttöön soveltuvia. Lipunmyynnistä on verkkoyhteys varustamon matkustajatietokantaan ja passintarkastuksesta on verkkoyhteys viranomaisten tietokantoihin.

 

Nykyaikaisia rahtikuljetusten satamalaitteita

Satamanosturia käytetään suurimmaksi osaksi tavaroiden siirtelyyn satamassa. Satamanosturilla voidaan nostaa esimerkiksi kontteja, laivoja ja veneitä.

Lastinkäsittely aluksen ja sataman välillä voidaan jakaa aluksessa oleviin käsittelyvälineisiin ja sataman käsittelyvälineisiin.

Lastinkäsittelyvälineet voidaan jakaa myös:

nostolaitteisiin, joita käytetään lastin siirtoon laivan partaan yli. Konttilaivoja varten on erilaisia konttinostureita ja irtolasteille esimerkiksi kauhoja ja pumppuja. Pienissä irtolastialuksissa on itsessään yleensä nostureita, joilla voidaan nostaa esim. pieniä yksiköitä (kuten niputettua sahatavaraa) tai irtolastia, kuten hiiltä. Nostolaitteita voi olla sekä kiinteitä, joita siirretään laiturilla pitkin kiskoja pitkin, että siirrettäviä, pyörillä kulkevia nostureita.

siirtolaitteisiin, joilla siirretään lastia vaakasuuntaisesti joko alukseen tai sataman kentillä. Kontteja käsitellään konttikurottajilla tai konttilukeilla. Irtolasteja kuljetetaan erilaisilla kuljettimilla ja hihnoilla. Ro-ro-alukset ahdataan nopeasti ns. vetomestareilla, jota vetävät pyörien päällä olevan lastin laivan rampista suoraan kannelle, kontit lauttavaunujen päällä ja perävaunut vedetään omilla pyörillään.

pumppuihin ja putkistoihin, joilla kuljetetaan nestemäisiä ja kaasumaisia irtolasteja. Joskus käytetään myös säiliöautoja tai -junavaunuja. 

 

KIRJALISUUTTA

Jouko Santala: Kauppamerenkulku ja satamatoiminnat (1989).

Pyökkänen-Bärgholm-Teräs: Satamillaan maa hengittää (2002).

Petr Raudsepp: Höyrylaivalla Tallinnaan (2018).

Hangon vanhan satanosturi aikaisemmassa paikassaan Hangon satamassa ennen siirtoa. Kuvan lähde on hangotidningen.fi.

Turun sataman satamanosturi. Kuvan lähde on laivakuvat.com.